Nissan Pulsar - ei mikään tähdenjäänne

Nissan julkaisi tänä syksynä täysin uuden automallin Pulsarin, joka paikkaa mallistossa vuosia olleen Golfin kokoisen aukon. Vaikka Volkkarifani olenkin, Pulsar on mielestäni yksi syksyn kiinnostavimmista autouutuuksista C-segmentissä. Edustaahan se autona juuri sitä kokoa ja näköä, mitä olemme suunnitelleet seuraavaksi autoksemme.

Kävimme tutustumassa Pulsariin heti ensiesittelypäivänä Autopalella. Vaikka koeajo oli silloin alle tunnin mittainen, jäi autosta erittäin hyvä maku suuhun. Kunnon testiin Pulsar pääsi marraskuun puolivälissä, kun sain sen lainaan viikonlopun yli blogikirjoitusta varten.

Pidempi koeajo vahvisti ensifiiliksiä: Pulsar on laadukkaan oloinen auto, joka on miellyttävä ja vakaa ajettava.

Kuljettajan työtila.

Nissan on kuulemma sanonut, että Pulsarin kilpailijoita ovat Toyota Auris, Hyundai i30 ja Kia c'eed eikä se edes yritä kilpailla kokoluokan the (vai das?) autoa Volkswagen Golfia vastaan. Minä en näe syytä, miksei se voisi houkutella myös Golfin ostajia. Ei se ihan niin premium ole, mutta pidän sitä kuitenkin kilpakumppaneita tasokkaampana. Tämä mielipide pohjautuu tosin vain fiilikseen, sillä olen noista kilpailijoista ajanut vain Auriksen.

Pulsarin ulkonäkö on “ihan ok”. Se ei herätä suuria riemunkiljahduksia, mutta ei myöskään inhoreaktiota. Keula noudattelee Nissanin malliston uutta ilmettä, mutta valitettavasti ilmeen suurin tekijä “LED Signature” -huomiovalot eivät ole autossa vakiona vasta kuin Business 360- ja Tekna-varustetasossa. Koeajoauto oli keskimmäisellä Acenta-varustelulla, mutta siinä ei ollut ledejä, vaikka ne lisävarusteena siihen saisikin.

Värikartta on varsin tavanomainen, mutta syvän sininen, aavistuksen violettiin taittava, Azure on todella upea väri. Jos Pulsarin ostaisin, värivalintani olisi ehdottomasti Azure.

Pulsarin väri Azure on aavistuksen lämpimämpi kuin taustalla pilkottavien Qashqai- ja Juke-mallien Ink Blue. Molemmat värit ovat joka tapauksessa upeita.

Matkustusmukavuus

Yksi suurimmista riemunaiheista Pulsarilla ajaessa on hiljaisuus. Rengasmelun kuuluu sisään todella vähän, vaikka koeajoauton alla oli nastarenkaat. Sanonpahan vaan, että ihan missä tahansa tämän kokoluokan autossa ei voi ajaa maantiellä nastarenkailla ja nauttia samalla Lindsey Stirlingin viulumusiikista! Omasta mielestäni Pulsarin äänentoisto oli hyvä, mutta mieheni mielestä melko tavanomainen. Olen itse melko puukorva, joten tästä voinee päätellä, että auton meluttomuus sai äänentoistonkin kuulostamaan paremmalta, kun musiikkia ei tarvinnut huudattaa.

Pulsarin kuljettajan istuimella ei tarvinnut juuri kiehnätä sopivan ajoasennon löytämiseksi. Istuin oli tosi mukava ja pehmeä ja selälle löytyi sopivasti tukea, vaikka erillistä ristiseläntukea penkissä ei ollutkaan. Istuimen sivuttaistuki oli kuitenkin varsin onneton, minkä huomasi erityisesti jyrkästi kaartavaa moottoritien liittymiskaistaa ajaessa. Omassa Polossa olisin siinä tilanteessa pysynyt aika lailla keskellä penkkiä, mutta Pulsarissa tuntui siltä, että hyvä ettei ikkunaa vasten painautunut...

Pulsarissa on mukavan pehmeät istuimet, mutta sivuttaistukea saisi olla enemmän.

Kuljettajan penkistä löytyi korkeussäätö, mutta apukuskille sitä ei Pulsarissa saa edes rahalla. Ihan sama juttu oli Mazda3:ssa. Voi miksi? Minun apukuskini ei arvosta.

Apukuskilta tuli kiitosta ovien kyynärnojista, jotka olivat riittävän leveät, miellyttävästi pehmustetut ja oikealla korkeudella. Myös säilytyslokerona toimiva keskikyynärnoja oli toteutettu näppärästi; sen vankan tuntuista kantta pystyi liu’uttamaan pitkittäissuunnassa ja näin hakemaan sille itseä miellyttävän kohdan.

Ovien kyynärnojat ovat pehmeät ja leveät ja sopivalla korkeudella.

Nissanin mukaan Pulsarissa on kokoluokan suurin jalkatila takamatkustajille. Takapenkillä todellakin eletään herroiksi tilan suhteen: kun kuskin penkki oli minun asetuksillani ja istuin sen taakse, pystyin melkein nostamaan jalkani suoraksi sen selkänojaa vasten!

Takapenkin matkustusmukavuus saa jalkatilan osalta arvosanana kymmenen, mutta istuimet vain kuusi. Ne ovat kovat ja tasaiset kuin saunan lauteet. Myyjän mukaan Pulsar on suunniteltu kuskin ympärille, mutta jos takatilaan on satsattu, niin miksei sitä ole viety loppuun saakka tekemällä istuimista mukavat? Tilojen puolestahan Pulsar kävisi vaikka taksiksi!

160 cm henkilö istuu eritäin tilavasti 180 cm henkilön takana.

Pulsarin takakontti on reilun kokoinen, mutta melko syvä. Takakonttiin voi ostaa lisävarusteena koko kontin täyttävän säilytyslaatikon, joka on käytännössä sama asia kuin Polon välipohja. Laatikkoon voi viskata autossa vakiona pyörivät rojut, kuten ea-laukun, ja lastata normaalit matkatavarat sitten laatikon kannen päälle. Pieni kauneusvirhe laatikossa oli: kun takapenkin kaataa, laatikko nousee vähän ilmaan. Sen voi painaa takaisin paikalleen, mutta täydellisesti suunniteltu laatikko ei sitä vaatisi. Voi toki olla, että kyseessä oli vain näytillä olleen yksilön vika.

Myyjä arveli, että laatikoita tulee menemään kaupaksi tosi paljon, mitä en yhtään ihmettelisi. Sen verran näppärä lisävaruste kyseessä. Ovh 271 e tosin tekee siitä kohtuullisen arvokkaan, kun vertaa siihen, että osassa autoista välipohja on ihan vakiovaruste.

Välipohjalaatikko.

Kuten Keskisuomalaisen jutussakin kirjotettiin, minulle auton laatufiilis syntyy ovien sulkeutumisäänestä. Miten Pulsar suoriutui ovien sulkemisesta, oliko ääni “tumps” vai “rämps”? No laadukas tumpsahdushan niistä kuului. Etuovet sulkeutuivat myös tosi kevyesti. Takaovet vaativat vähän enemmän voimaa/vauhtia sulkemiseen, tai muuten ne eivät lukitu kunnolla.

Takakontin sulkeutuminen ansaitsee erityismaininnan: sen sulkemiseen ei tarvitse käyttää voimaa ja lisäksi viimeiset 30 cm se sulkeutuu ja lukittuu ihan omalla painollaan. Tämä jos mikä luo laadun fiilistä. 

Auton tärkeimmät vaatimukset perheessämme ovat automaattivaihteisto, pieni kulutus, hyvä suorituskyky ja miellyttävät sisätilat. Sisätilat tuli käytyä jo läpi, mutta miten Pulsar suoriutuu muista vaatimuksista?

Koeajamani Nissan Pulsar oli varustettu 1,2-litraisella bensaturbokoneella, josta irtoaa tehoa 85 kW/115 hv. Auton kiihtyvyys on melko tavanomaiselta kuulostava 10,7 sekuntia, mutta se tuntui silti ihan ripeältä ja moottoritielle kiihdytys kävi vaivatta. 

Automaattivaihteinen versio ei oikein suorituskyvyllä loista, sillä kiihdytys nollasta sataan vie peräti 12,7 sekuntia. Meidän oma automaattivaihteinen Polo kiihtyy 9,7 sekunnissa, joten Nissanilla olisi vielä parantamisen varaa automaatin suorituskyvyssä. Nyt automaatin suorituskykyä syö varmaan sekin, että sen maksimivääntö on vain 165 Nm, kun manuaalissa se on 190 Nm.

Manuaalivaihteisen Pulsarin ilmoitettu kulutus l/100 km on 6,3 (kaupunki), 4,3 (maantie), 5,0 (yhdistetty). Automaatti kuluttaa vain desin enemmän, mikä on ihan hyvä suoritus.

Ajoin Pulsarilla testiksi autokoulun 20 km pituisen taloudellisen ajon lenkin, joka sisältää niin maantie- kuin kaupunkiajoakin. Sen kulutus oli 5,0 l/100 km, mikä on ihan ok talvirenkailla. Vertailun vuoksi uusi Volkswagen Polo 1,2 TSI söi siinä 4,7 l/100 km ja Audi A3 1,4 TFSI 4,9 l/100 km.

Viikonlopun aikana Pulsar nieli noin 200 kilometriä. Nollasin ajotietokoneen vahingossa ajojen välissä, joten viikonlopun keskikulutus muodostuu kahdesta osasta. Ekat 50 km oli maantiepainotteista ja keskikulutus  4,9 l/100 km. Sen jälkeisen sekalaisen 150 km ajon jälkeen kulutus oli puolestaan 5,7 l/100 km. Ihan ok, mutta olisin toivonut sen kykenevän vähän vähempään. 

Tällaista pihistelijää ajatellen Pulsarin ajotietokoneessa on hauskoja toimintoja. Auto näyttää jokaisen ajon jälkeen keskikulutuksen ja vertaa sitä alimpaan ajettuun kulutukseen.

Ajoin koeajoautoon pienimmän kulutuksen ennätyksen 4,9 l/100 km.

Lisäksi medianäytöltä voi seurata ajon ekologisuuarvoa, joka muodostuu kolmesta osa-alueesta: kiihdytys, ajo ja jarrutus. Runsaasta moottorijarrutuksen käytöstä sai eniten pisteitä jarrutusosioon, mutta ajon ja kiihdytyksen pisteytystä en ihan täysin hiffannut. Hauska ominaisuus silti.

Ajon ekologinen arvo.

Pulsarin ajotietokone näyttää ajon kokonaiskeskikulutuksen numerona, mutta hetkellisen arvon vain palkkina. Tämä tuntui aluksi typerän epätarkalta, mutta Nissanin edustajan todettua, että eihän hetkellinen kulutus koskaan voi olla 100% tarkka, tulin siihen tulokseen että palkki on oikeastaan aika kiva. Siitä näkee kuitenkin selkeästi sen, ajetaanko hetkellisesti yli vai alle koko ajon keskikulutuksen.

Hetkellinen kulutus vs. koko ajon keskikulutus

Lyhyestä virsi kaunis: pidin Pulsarista todella paljon!

Pitkä versio: nautin kovasti Pulsarilla ajamisesta. Kävin muistin virkistykseksi viime viikonloppuna kokeilemassa sitä vielä kerran, ja pidin siitä vaan edelleen tosi paljon. Pulsar on laadukkaan tuntuinen ja ihanan hiljainen! Penkit ovat miellyttävät, mutta sivuttaistukea saisi olla enemmän.

Pulsarin ulkonäkö ei vetoa minuun niin paljon kuin vaikka Golfin tai Leonin. Se on vaan jotenkin niin tavallinen. Komeasta sinisestä väristä täytyy kuitenkin antaa plussaa.

Voisiko Pulsar sitten olla vaihtoehto meidän tulevaksi autoksi? Asia on vähän kiikun kaakun. Pieni moottori jaksaa kuljettaa autoa mukavasti, mutta me haluamme automaatin ja se on speksien perusteella ihan liian vaisu. Jälleen kerran. Tosi monet autot jäävät valintalistaltamme pois automaatin heikon suorituskyvyn vuoksi!

Ensi vuonna Pulsarista tulee tehokkaampi 1,6-litrainen versio, jonka teho voisi riittää meille. Eniten kiinnostaisi Pulsar Nismo, joka tosin on esitelty vasta konseptiautona. Mutta olen varma, että se tulee ajastaan markkinoille! Se tarjoaisi sekä kaipaamaamme suorituskykyä että urheilullisemmat istuimet.